Yritysten edustuskulujen verovähennysoikeuden poistamisen vaikutuksista Lappiin

Kirjoitettu 30.9.2013 | Takaisin aloitteisiin ja lausuntoihin

Edustuskulujen verovähennysoikeuden poistuminen vaikuttaa vahvasti Lapin matkailuyritysten kannattavuuteen. Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry:n Pellervon taloustutkimuksella teettämän tutkimuksen mukaan edustuskulujen verovähennysoikeuden poistaminen vähentäisi yritysten ja yhteisöjen edustuskuluja 40 % eli 154 miljoonaa euroa. Lapissa vahvana matkailumaakuntana vaikutus on keskimääräistä suurempi, koska Lappiin tehdään paljon edustusmatkoja, -seminaareja ym.

Matkailuelinkeino tuo vuosittain noin 600 miljoonan euron tulot Lappiin. Matkailualan merkitys on keskeinen Lapin taloudessa ja työllisyydessä. Tutkimuksen mukaan verovähennysoikeuden poistuminen vaikuttaisi varsinkin yritysten Lappiin suuntaamien seminaarimatkojen määrään, koska yritykset arvioivat puolittavansa tämän toiminnan. Lapin matkailuyritykset ovat panostaneet edustusmatkojen palvelujen tuotteistamiseen. Täällä on paljon korkealaatuisia matkailupalveluita, joita on vaikea markkinoida muille matkailijaryhmille. Korkeatasoiset palvelut viestittävät edustusmatkojen niin suomalaisille kuin kansainvälisille osallistujille hyvää Suomi- ja Lappi-kuvaa ja näin parantavat alueemme houkuttelevuutta ja sitä kautta kansainvälistymistä. Ministeriöstä todetaan, että markkinointikulujen verovähennysoikeutta ei poisteta. Edustusmatkat ovat jo valmiiksi tärkeitä Suomen ja Lapin markkinointitilaisuuksia maailmalle eli tavallaan markkinointia. Verovähennysoikeus edustuskuluilla pitäisi myös säilyttää.

Matkailuala on merkittävä työllistäjä ja se tuottaa merkittävät kunnallisverotulot Lapin kuntiin. Tutkimuksen mukaan edustuskulujen poistuminen vähentäisi Lapin matkailutuloa 23 – 28 miljoonaa euroa ja vähentäisi työpaikkoja 270 – 340 henkilötyövuoden verran. Näillä henkilöillä saattaisi olla vaikeaa työllistyä toisille toimialoille matkailualan ulkopuolelle. Vaihtoehtona saattaisi olla työttömyys. Kuntien palkkaverotuloja se laskisi tutkimuksen mukaan 1,1 – 1,3 miljoonaa euroa. Tässä summassa on vain suorat matkailualan työpaikkojen vähenemisen vaikutukset. Työllisyyden heikkeneminen ja työttömyyden kasvu aiheuttaisi yhteiskunnalle myös muita taloudellisia vaikutuksia kuin kunnallisverotulojen pieneneminen. Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen arvion mukaan yhden keskipalkkaisen työntekijän joutuminen työttömäksi aiheuttaa 20 000 euron yhteiskunnallisen kustannuksen. Puolet johtuu työttömyysturvamenojen ja muiden tulonsiirtojen lisääntymisestä ja toinen puoli verotulojen (arvonlisävero, valtion ansiotulovero ja kunnallisvero) ja sosiaalivakuutusmaksujen tuottojen vähentymisestä. Edustuskulujen verovähennysoikeuden poistumisesta arvioitu Lapin matkailutulojen vähentyminen lisäisi yhteiskunnan menoja ja vähentäisi tuloja yhteensä 5,4 – 6,7 miljoonaa euroa.

Tutkimuksen mukaan julkisen talouden todellinen laskennallinen hyöty tulee jäämään noin 9 miljoonaan euroon, koska edustuskulujen karsiminen vähentää yhteisöveron tuottoa ja heikentää matkailu- ja ravintolapalvelujen työllisyyttä. Heijastusvaikutukset vähentänevät hyötyä vielä lisää. Kun Lapin matkailuyritysten kannattavuus laskee, se heikentää alan kehittämistä ja investointeja. Vaikutukset kertautuvat monilla muilla aloilla.

Lapin Matkailuelinkeinon Liitto ry
Pertti Yliniemi, Lapland Hotels Oy, puheenjohtaja
Päivikki Palosaari, Hullu Poro Oy, varapuheenjohtaja
Markku Mäkitalo, Immelmökit Oy
Jyrki Niva, Lapland Safaris Group Oy
Kyösti Pietikäinen, Harrinivan Lomakeskus Oy
Osmo Virranniemi, Hiihtokeskus Iso-Ylläs Oy
Matti Välitalo, Saariselän Kieppi Oy
Jouni Palosaari, Levi Ski Resort Oy
Reijo Lantto, Himmerkinlahti Oy
Paavo Holster, Ounasvaaran hiihtokeskus Oy
Liisa Mäenpää, sihteeri

Lapin kuntia ja kaupunkeja
Enontekiön kunta, Mikko Kärnä, kunnanjohtaja
Kittilän kunta, Anna Mäkelä, kunnanjohtaja
Rovaniemen kaupunki, Esko Lotvonen, kaupunginjohtaja
Kolarin kunta, Kyösti Tornberg, kunnanjohtaja
Muonion kunta, Sirpa Hartojoki, kunnanjohtaja
Posion kunta, Tomi Timonen, kunnanjohtaja
Inarin kunta, Reijo Timperi, kunnanjohtaja
Pelkosenniemen kunta, Erkki Parkkinen, kunnanjohtaja
Ranuan kunta, Sirpa Hakala, kunnanjohtaja
Utsjoen kunta, Vuokko Tieva-Niittyvuopio, kunnanjohtaja
Kemijärven kaupunki, Olli-Pekka Salminen, kaupunginjohtaja